Fleming af Liebelitz

Suku introdusoitiin vanhana rälssisukuna Ruotsin Ritarihuoneeseen vuonna 1625 aatelisena sukuna numero 4 ja sammui Ruotsissa vuonna 1825. Sitä ennen suku oli jakautunut vapaaherrallisiin sukuhaaroihin Fleming af Lais ja Fleming af Liebelitz. Valtakunnanneuvos Claes Flemingin viisi lasta korotettiin isänsä ansioiden perusteella vapaaherralliseen arvoon Tukholmassa 26.3.1651, Kexholmin pohjoisessa läänissä sijainnut Liebelitz vapaaherrakuntanaan. Hänen poikansa introdusoitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen 15.10.1652 nimellä Fleming af Liebelitz, vapaaherrallisena sukuna numero 17. Suku on todennäköisesti – kuten nimestä kuuluu – flaamilaista alkuperää, mutta voi myös olla lähtöisin Flämingin maakunnasta Brandenburgista. Suku immatrikuloitiin Suomen Ritarihuoneeseen 6.2.1818 vapaaherrallisena sukuna numero 1 ja se sammui mieslinjalla vuonna 1852 ja kokonaan vuonna 1880 mutta elää edelleen Ruotsissa.