Rotkirch, aatelinen

Text
Aatelinen suku Liegnitzista, Schlesienista, tunnettu 1200-luvulta. Suvun vanhin nimeltä tunnettu jäsen oli saksalaisissa asiakirjoissa 1302–1327 mainittu ritari Woysicus, joka oli esi-isiltään perinyt patronaattioikeuden Rotkirchin kirkkoon, joka oli tunnettu 1100-luvulta. Woysicus lisäsi kolme kotkanpäätä suvun vaakunaan. Samaa vaakunaa kantoi jo Heinrich, joka oli asiakirjoissa 1274–1282 merkitty Schlesienin Schweidnitzin perintövoudiksi. Suku tuli Ruotsiin 1600-luvun alkupuolella ja Suomeen isovihan jälkeen. Itä-Götanmaan hevosrykmentin eversti, Nyköpingin linnan käskynhaltija, Södermanlandin läänin maaherra, Österrekarnen kihlakunnan kihlakunnantuomari Hans von Rothkirch naturalisoitiin vuonna 1630 ja introdusoitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen 9.7.1634 aatelisena sukuna numero 175. Suku korotettiin ritaristoon 3.11.1778. Suku immatrikuloitiin Suomen Ritarihuoneeseen 29.1.1818 aatelisena sukuna numero 12. Suku sammui Ruotsissa 17.1.1857 mutta sai paluumuuton ansiosta takaisin edustusoikeutensa Ruotsin Ritarihuoneeseen 3.6.1975. Yksi suvun haaroista korotettiin vapaaherralliseen arvoon vuonna 1830.
Nimi lausutaan 'ro:tt∫irk tai 'rå:tkirç.